Noniin olen saanut vähän juontakin tähän mukaan, mutta miitä pidätte juonesta?

Pieni kertaus: Ja sitten tähän tulee lisää myös... Jos tajusit :>

-Tapaamme jälleen... Outo nainen sanoi.

-Oletko sinä se soittaja? Mitsy ei voinut uskoa silmiään, nainen oli nuori eikä mikään vanha papparainen, miksi Mitsy oli häntä luullut.

-En, pomo ei halunnut näyttää kasvojansa joten passitti minut tänne.

Nainen osottautuikin mukavaksi. He keskustelivat Mistyn mummusta ja Mistyn velvollisuuksista mummoa kohtaan.

-Eli kaikki tämä uhkailu, koska minun pitää perustaa kauppa? Misty oli hämillään.

-Ei mikä tahansa kauppa... Etkö ymmärrä mitä selitän sinulle. Misty ja Wakumi juttelivat monta tuntia.

-Sinun pitää viedä minut kotiisi, meillä on paljon tekemistä ja suunnittelemista. Wakumi määräsi.

-Selvä, otan vain avaimeni. Ja sitten voidaan mennä, tai jotain.

Koska Sho oli jätetty yksin kotiin, hän maalasi maalauksen viimeinkin valmiiksi.

-Nyt viimeinen osa tehtävääsi. Tätä mummisi halusi. Oletko valmis? Wakumi heilutti sauvaansa.

-Olen kai... Kuului vaimea vastaus Mistyn suusta.

-Onneksi olkoon, olet nyt yksi meistä, pimeyden noita kuten mummisi. Jatkan hänen perintöä kaupan pitäjänä ja pestaat muita noitia. Wakumi sanoi juhlallisesti. Misty ei tiennyt mitä juuri oli tapahtunut hän tunsi olonsa erilaiseksi, mutta ei huomanut mitään eroa. Heidän piti pysyä salassa joten Wakumi asui vierashuoneessa. Sho huomasi parin päivän jälkeen vieraan, mutta ei kysynyt asiasta.

Yöt Wakumi ja Mitsy rakensivat katon rajaan huonetta jonne Wakumi lahjoitti Mistylle padan.

Ja loitsukirjan. Huone oli viikkojen kuluttua valmis. Molemmat olivat ylpeitä. Mistyn oli silti käytävä töissä päivisin joten Wakumi jäi Shon kanssa kahden.

Huoneen valmistumisen aamuna Wakumi päätti jäädä hereille. Hän luuli Shon jo lähteneen kuten aina, mutta oli väärässä.

-Olet luuhinut nurkissamme jo viikkoja, koska ajattelit häipyä! Sho sanoi ivallisesti.

-En minä tiedä, sitten kun olemme saaneet hommat kuntoon Mitsyn kanssa.

-Mitkö hommat? Miksi minulle ei puhuta mitään? Ja mitkä ne portaat makuuhuoneessa on? Sho oli raivoissaan.

-Ei kuulu sinulle, et ikinä ymmärtäisi tyhmä kun olet! Wakumi vastasi napakasti.

-Sinun on parasta häipyä siihen mennessä kun tulen, tai et halua vastata seurauksista. Sho paiskasi haarukan pöytään ja lähti autolla pois.

Wakumi ei halunnut tuhota Shon ja Mitsyn avioliittoa joten teki kuten Sho käski. Hän lähti pois ennen kuin Mitsy ehti tulla kotiin.

Tapahtuneesta tietämättömänä Mitsy palasi kotiin. Hän sai taas ylennyksen ja vapaapäivän bonukseksi. Nyt olisi rahaa suunnitelman toteuttamiseen.

Illalla oli lasten aika kasvaa.

-Kulta missä Wakumi on? Mitsy hämmästeli. Sho antoi vastaukseksi vaimean möräyksen ja kohautti olkapäitään.

Tässä pikkuinen Nori. Samaa näköa Mistyn kanssa.

Ja tässä Furi. Ihan isänsä näköinen.

Aamulla Misty tajusi Wakumin lähteneen.

-Shozo! Missä on Wakumi? Mitsy huusi.

-No passitin sen sinne minne kuuluukin, pöpilään! Noitia ei tässä taloudessa suvaita! Onko selvä, älä kutsu sitä friikki mutaatiota tänne enään ikinä! Sho raivosi.

-Friikkiä? Mikäs minä sinnet olen? Mutaatio? Sekasikiö? Mitsy huusi kyyneleet silmissä.

-Mitä sinä tarkoitat? Sho ei ymmärtänyt.

-Minä näytän sinulle, mitä me FRIIKIT tehdään! Mitsy tarttui sauvaansa ja lausui muutaman sanan.

Samassa Sho lihoi.

-Mitä! Sho ei aluksi tajunnut mitä oli tapahtunut, kunnes käsitti vaimonsa oleva noita.

-Muuta minut takaisin laihaksi! Heti! Sho ärisi ja tönäisi Mitsyä.

-Tai mitä? Karkotat minut pois? Mitsy sanoi päättäväisesti.

Olihan Mitsy pohjimmiltaan sama henkilö ja muutti Shozon takaisin laihaksi.

-Sinä olet itsekkäin ihminen minkä tiedän, sinua kiinnostaa vain raha ja oma napasi! Mitsy itki ja huusi Sholle. Sho loukaantui syvästi.

-Minä en ole itsekäs! Sho tiesi että asiaa olisi turha kiistää, mutta kiisti kuitenkin.

-Koska et osaa olla tukenani, voit samantien häipyä täältä! Ymmärrätkö! Mitsy osoitti tietä ja kääntyi.

Jopa jollakin niin itsekeskeisellä ja tunteettomalla kuten Sho, oli tunteet jossakin sydämmen perukoissa. Shozo purskahti itkuun ja aneli armoa.

-Minä rukoilen, anna minulle uusi mahdollisuus, etsin vaikka keinon parantaa noituutesi, vain sinun takia. Minä rukoilen sinua Mitsy! Sho aneli. Mitsy katsoi kyyneleet virraten.

-Parantaa! En minä sairas ole, et vain tajua mitään. Mitsy juoksi ovet paukkuen pois.

-Voit nukkua vierashuoneessa kunnes löydät kodin. Kuului kaukainen huuto. Shozo oli hämillään, hän yritti vain parantaa vaimonsa.

Päivä toisensä jälkeen Sho rukoili ja sanoi parantavansa Mitsyn, mutta sana parannus sai Mitsyn aina vain vihaisemmaksi.

Viikon päästä riidasta Wakumi kutsui Mitsyn tämän ensinmäiseen noita tapaamiseen. Wakumin mielestä Mitsy tarvitsi raikasta ilmaa ja ehkä uutta seuraa. Aluksi Mitsy ei suostunut, mutta  kuullessaan kaupungissa asuvan muitakin noitia hän ei malttanut pysyä poissa. Mitsy siistiytyi hienoksi ja laittoi hiukset.

Ennen kokousta Mitsy otti pari biisiä paikallisessa baarissa. Wakumi joi olutta ja lauloi innokkaasti mukana.

-Uuuh See that girl, Whatch that scene, Diggin' the dancing Queen! Sanat sointui suloisesti Mitsyn suusta.

Mitsy esitteli itsensä kaikille mahdollisille noidille. Hän oli innoissaan ja kikatti kuin pikkutyttö. Osittain pienoisen humalan johdosta... Huomioikaa vaihdettu puku.

Mitsy teki lähempää tuttavuutta erään miehen kanssa.

-Haluisitkos tulla katton mun pataa mun luo? Mitsy vihjaili. Ennen vastausta mies oli jo hypännyt autoon.

Sho katsoi ikkunasta Mitsyn tuloa. Hän raivostui kun näki miehen nousevan autosta. Sho paiskasi kukkaruukut maahan ja meni syrjemmälle.

Mitsy vietti ihanaa iltaa uuden tuutavuutensa kanssa. (Anteeksi mutta olen unohtanut nimen :D) Shon viha yltyi entistä enemmän.

Ihanan illan vietettyä mies lähti kotiin. Hän taikoi ovelle nipullisen ruusuja ja antoi lentusuukon. Luuta viuhahti ja mies oli poissa.

Sho ei enään kestänyt, jopa hän ymmärsi Mistyn jatkaneen elämäänsä. "Pitäkööt kivaa irtosuhteillaan minua ei kiinnosta, ihan sama lapsista, hommaan uudet. Enpäs hommaa niistä on vain riesaa. Miksi edes hommasin lapsia?" Shon ajatukset eivät menneet enään yksiyhteen. Sho jätti omaisuutensa mitä ei edes ollut paljoa taloon, otti taksin alle ja muutti viimein pois.

Misty oli erittäin iloinen asiasta. Tuntui kuin suuri kivi olisi vierähtänyt pois sydämmeltä. Hän sai ylennyksen, ja viimein oli uransa huipulla. Töitä kerran viikossa, keskiviikkoisin ja palkkaa 10 000 ja rapiat kerralta. Tämä oli unelmaelämää.

-Hei haluisin perustaa liikeen, kotiini. Mistä voin saada luvat? Misty päätti aloittaa bisneksensä.

-Lupia voi hakea suoraa puhelimitse tai lähimmästä konttoristamme. Nainen vastasi puhelimessa.

-Haluaisin ne luvat nyt heti, onko se mahdollista. Misty oli malttamaton.

-Tottakai, millaista liiketoimintaa ajattelit? Kauppaa,ravintolaa,elokuvateatteria.... Tuntui kuin luettelo ei olisi ikinä loppunut.

-Ihan kauppaa! Misty karjaisi kesken luettelon. Nainen vingahti. Ja yhdisti puhelun toiseen. Tunnin kuluttua Mitsyllä oli luvat ja puhelinlaskua kertynyt makeasti myös.

 

Sitten vähän maistiaisia Mitsyn kaupasta ja ensi osasta:

 

Että sellaista. Kiitos kommenteista ja lisää vaan tulemaan, ideoita ja muita saa tottakai antaa...